Asuntokaupan tilastoista

 In 2013-Juristiblogi

Asuntokaupan tilastojen ihmeellinen maailma

Elämme suhdannevaihetta, jossa potentiaalisten ostajien keskelle on ostohalututkimuksista huolimatta levinnyt varovaisuus asunnon hankkimisessa. Kahden asunnon loukkuun ei haluta, eikä toisaalta vuokralla asuvan ensiasunnon ostajan budjetti välttämättä mahdollista hankintaan tarvittavaa etukäteissäästämistä. Median välittämiä viestejä kuunnellaan tarkasti ja asunnon hankinta on entistä vahvemmin pitemmän aikavälin harkinnan tulos.

Näissä oloissa tarkimmat ja perusteellisimmat ostoa harkitsevat tutkiva tarkasti eri lähteistä saatavaa tilastotietoa: Mikä on asuntojen hintakehitys? Mikä on hintataso eri asuinalueilla? Ovatko asuntojen hinnat laskemassa vaiko nousemassa? Mikä on peruskorjaustarpeen merkitys hinnan muodostuksessa?

Tilastoja on saatavissa monesta lähteestä monen tuottajan tuottamana. Vanhan sanonnan mukaan ensiksi on vale, sitten emävale ja lopuksi tilasto. Mahtaako tässä ajatelmassa olla perää ja miten erilaisia tilastoja tulisi lukea?

Usein sanotaan asuntojen olevan kalliita ja kallistuvan jatkuvasti. Kyse on aina vertailusta ts. jonkin asian suhteesta toiseen. Asuntojen hintakehityksen suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin vertailtaessa on syytä muistaa, että myös ansiotasossa on tapahtunut vuosien saatossa muutosta – yleensä parempaan suuntaan. Tällä hetkellä käytössä olevilla tuloilla saa todennäköisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän asuinneliöitä kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten olleessa palkka- ja korkomaailmassa.

Yleisen asuntojen hintatason muutoksista voidaan samasta tilastosta myös tehdä useitakin päätelmiä. Jos tilasto näyttää, että jonakin vuonna on tehty omakotitaloista kauppaa keskihinnalla 250.000 € ja seuraavana vuonna sama hintatietoa on 230.000€, voi todellisuus johtopäätöksissä olla kahdenlainen tai jotakin näiden tulkintojen väliltä: Joko omakotitalojen hinta on yleisesti laskenut keskimäärin 20.000 €:lla taikka tarkasteluajanjaksolla on myyty omakotitaloja hintaluokaltaan 20.000 €:n halvemmassa luokassa. Usein näiden ääripäiden välistä löytyy ”totuus” ts. yleisesti kaupan kohteena olleiden talojen hinta on laskenut jonkin verran ja tarkastelujaksolla on myyty ylipäätään luokassaan halvempia taloja.

Ainoa oikea ja luotettava tapa selvittää asunnon taikka asuinkiinteistön oikea markkinahinta, on antaa kohde myyntiin luotettavalle Hyvän välitystavan mukaan toimivalle kiinteistönvälittäjälle, joka markkinoi kohdetta riittävän laajasti ja aktiivisesti. Näillä toimilla yhdessä ammattitaitoisen asiakaspalvelun kanssa saadaan kohde myydyksi ja tilastoihin merkintä oikeasta hinnasta.

Näissä oloissa tilasto osoittautuu mainettaan paremmaksi tämän jutun alkupuolella lainattuun vanhaan sanontaan verrattuna. Ammattitaitoinen ja oikealla asenteella varustettu kiinteistönvälitysalan ammattilainen pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin saamaan myynnissään olevasta kohteesta parhaan mahdollisimman hinnan. Asuntomarkkinat pitävät huolen siitä, että markkina pitkällä aikavälillä toimii ja tuottaa asuntokauppaa kuvaaviin tilastoihin oikeaa informaatiota.

 

Pekka Linna, varatuomari, LKV

op-kiinteistokeskus-juristin-blogi
Recent Posts

Start typing and press Enter to search