Lupamuutoksia kiinteistökauppaan

op-koti-pohjois-savo-lupamuutokset-kiinteistokaupassa-web

Pohjustusta: Meistä moni on lukenut Ilkka Remeksen kirjoja, joissa on mitä kouriin tuntuvampia kuvauksia sinänsä fiktiivisessä muodossa kerrotuista ”maariskeistä”. Mainitsematta tässä kolumnissa mitään maata nimeltä taikka ilmansuuntaa toista haastavampana, voisin arvella tällaisten mietteidenkin olleen taustana, kun kiinteistökaupan valvontaa tehostetaan 01.01.2020 voimaan astuvilla lainsäädännön muutoksilla.

Laki eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019): Suomessa on tiettyjen ostajakandidaattien haettava Puolustusministeriön lupa kiinteistökaupoille (ml. määräalat ja määräosat), jotka tehdään 01.01.2020 jälkeen. Tällaisia luvanhakuvelvoitteen alaisia ostajia ovat: 1) Luonnollinen henkilö, jolla ei ole EU- tai ETA-valtion kansalaisuutta; 2) Yhteisöt, joiden kotipaikka on EU- taikka ETA-alueen ulkopuolella taikka 3) Yhteisöt, joissa edellä 1) taikka 2) kohdissa olevilla tahoilla on vähintään 10 %:n omistusosuus taikka vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.

Lupaa ei tarvita kauppoihin avio/avopuolisoiden eikä rekisteröityjen parisuhdekumppanien välillä; tilanteissa, joissa ostaja on myyjän lakimääräinen perillinen taikka tilanteissa, joissa avio/avo/rekisteröity pariskunta hankkii kiinteistön yhdessä ja toinen heistä ei tarvitse lupaa.

Sääntelyn tarkoitus: Lähtökohtana on, että kiinteistökaupat pyritään sallimaan aina, kun niille ei ole erityistä estettä. Lupa voidaan kaupalle myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen, rajavalvonnan, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.

Luvan hakeminen: Lupa voidaan hakea joko ennen kauppaa taikka kaupan jälkeen. Kaupan jälkeen aikaa hakea lupa on kaksi (2) kuukautta siitä, kun paperisena tehty kauppa on vahvistettu taikka kauppa on syntynyt sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Jos lupaa ei edellä mainituista syistä myönnettäisi, on alkuperäisen ostajan luovuttava kohteesta vuoden kuluessa siitä, kun luvan epäämistä koskeva päätös on lainvoimainen.

Kiinteistönvälittäjän rooli: Lupavelvoitteen kohteena olevalle ostajakandidaatille tulee kauppaprosessia hoitavan kiinteistönvälittäjän kertoa lupa-asiasta ja velvollisuudesta hakea lupaa. Lupa voidaan luonnollisesti kirjata kauppakirjan kaupan toteutumisen ehdoksi, mutta kauppa voidaan tehdä myös ilman tällaista kirjausta, kunhan ostaja tietää lain mukaisen velvollisuutensa.

Näin lakimiehen silmissä siintää tilanne, jossa ostaja ei ole tiennyt luvanhakuvelvollisuudesta ja hän on kaupan tekemisen jälkeen ryhtynyt kaupan kohteella perustavanlaatuisiin toimiin – esim. hakannut metsää, purkanut rakennuksia – ja lupaa ei sitten myönnetäkään. Tiedossa on tällaisissa tilanteissa kohtuullisen paljon mielipahaa, reklamaatioita ja lakimiehille töitä.

Kaiken kaikkiaan nykylainsäädäntö on tuonut ja tuo koko ajan kiinteistönvälittäjän velvollisuuskenttään uusia asioita, jotka on otettava huomioon ammattimaisesti toimivien välitysliikkeiden prosesseissa ja resurssoinneissa. Ammattimaisesti toimiva kiinteistönvälittäjä on ammattilainen, jonka puoleen on hyvä kääntyä, jos haluaa kodinvaihtoasiansa hoidettavan ammattimaisesti ja hyvän lopputuloksen kaikille tällaisessa prosessissa mukana oleville.

Pekka Linna, varatuomari, LKV

Recent Posts

Start typing and press Enter to search