Vastaako kiinteistönvälittäjä kaupan ehdoista?

 In 2016-juristiblogi

Välittäjän rooli kaupan ehtojen osalta: Välittäjä ei kauppaprosessissa ole myyjä vaan nimensä mukaisesti välittäjä: Hänen perimmäinen tehtävänsä on saada kauppaa suunnittelevat osapuolet, myyjä ja ostaja, sopimaan kaupan ehdoista ja lopulta tekemään kompromissi, kauppa.

Välittäjällä on kuitenkin tärkeä rooli selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa perusteella sekä kummankin kauppaa suunnittelevan osapuolen etujen huomioon ottajana saada aikaan sitova & mahdollisimman riskitön kauppa.

Konsultointivelvollisuus kaupan ehdoista: Välittäjän tulee kertoa myyjälle kaikki hänen kauppaan liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä riskeihin sisältyvät seikat. Toisaalta välittäjän tulee kertoa ostajalle kaikki ne em. velvollisuuksiensa nojalla tietoonsa saamat seikat, joilla on vaikutusta ostajan sitovan ostopäätöksen tekemiseen.

Välittäjä on sopimussuhteessa toimeksiantajanaan olevaan myyjään, mutta lainsäädännön velvoittamana myös ”valvojakonsultin” roolissa ostajaan nähden mm. kaupan järkevistä ehdoista.

Kaupan kohteen kuntoon liittyvät reklamaatiot: Aina ei asuntokaupoissa kaikki suju kuin siellä kuuluisassa rannikkopaikassa. Joskus ajaudutaan kaupan jälkeen erimielisyyksiin kaupan kohteen kunnosta. Usein tällaisessa tilanteessa reklamoidaan välittäjälle, kun pitäisi puhevallan säilyttämiseksi reklamoida kohteen kauppakirjassa ostajalle myyneelle. Välitysliike vastaa kohtuullisen harvoin kaupan kohteessa olevista fyysistä virheistä, jos liike on täyttänyt asianmukaisesti selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa. Vastuuta ns. salaisesta virheestä välitysliikkeellä ei ole juuri koskaan.

Kaupan muista ehdoista: Kauppakirjassa sovitaan yleensä asunnon hallinnan siirtymisestä, erilaisista asunnon hoitoon ja ylläpitoon liittyvistä kustannuksista sekä asunnon luovutuskunnosta. Aina myyjä ei hoida asioita kuten on sovittu: Muutto asunnosta ei tapahdu sovitussa ajassa, sähkö- ja vesilaskut jäävät maksamatta ja asunto on ostajan sinne muuttaessa sotkuisessa kunnossa. Luonnollisesti tämä harmittaa ostajaa, mutta hänen ”riitakumppaninsa” näissä tilanteissa on myyjä – ei välitysliike. Välitysliikkeellä ei ole mitään juridista keinoa velvoittaa myyjää täyttämään velvoitteitaan. Ostajan tulee halutessaan oikeutta käyttää niitä oikeussuojakeinoja, joita Suomen laki hänelle tarjoaa.

Välitysliikkeen avustuskielto: Välitysliike taikka sen edustaja ei kaupan jälkeisessä riitatilanteessa voi toimia kummankaan kaupan osapuolen avustajana riitatilanteissa. Välitysliike voi antaa yleisluonteista juridista ja käytännön neuvoa menettämättä puolueettomuuttaan asiassa. Puolueettomuuden säilyttäminen on tärkeää jo siitäkin syystä, että mahdollisessa oikeusprosessissa välitysliike/välittäjä voi olla todistajan roolissa.

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita: Elämässä toimii useimmiten hyvänä ohjeena sopia asia ilman sen suurempia prosesseja. Tämä vaatii kummaltakin riiteleviltä osapuolilta kompromissin halua sekä oivallusta siitä, että elämässä on usein parempi olla onnellinen kuin pyrkiä olemaan aina oikeassa.

Pekka Linna, varatuomari, LKV

op-kiinteistokeskus-juristin-blogi
Recent Posts

Start typing and press Enter to search